Biiseistä.

Odotan niin kovasti Ellie Gouldingin uutta levyä.
Jotenkin biisit iskee jonnekkin sinne ja syvälle.
Oon näitä teasereita kuunnellu liikaakin. My blood, ihanaa.

Olin viikon erossa poikaystävästäni erään reissun takia.
Ikävöin kovasti ja mietin etten pystyisi eroamaan, ainakaan oman hölmöyteni takia.
Mut voi herranisä kun taas kuuntelee joitakin biisejä niin argh.

Anything could happen.

Ensi viikon viikonlopun poikaystäväni on la-ma eräällä reissulla, eli ollaan taas erossa toisistamme.
Perjantaina meillä on taas opiskelijabileet.
Poikaystäväni lähtee lauantaina aamulla klo 7. Joten kotiin on mentävä yöksi.
Voi kyllä taas olla, että menee tuohon aamu kuuten asti ryypätessä, ja kotiovella läpsystä vaihto..
Mistäs sitä tietää mitä sekin tekee reissuillaan.
Sillä mitä tiellä tapahtuu, se tielle jää. Tämä on mun mottoni joissakin asioissa.
Istun taas yksin kotona kun hän on kavereiden luona pelaamassa ja ottamassa.
Tai ainakin niin sanoi tekevänsä.
Tänään lenkillä hän sanoi että on niin onnellinen, että me ollaan yhdessä vaikka on ollut vaikeaakin välillä.
Silloin kirpaisi sydämestä.
Mutta se tunne oli nopeasti ohi, minä en muistele niitä asioita kuin synkkinä hetkinä.
Eli silloin kun kirjotan tänne, hah.

Lovers hold on to everything, and lovers hold to anything.
I need you more than I can take.

Tällänen minä oon ja muuksi tuskin muutun.

On se kyllä hassua miten jotkin biisit, artistit tarttuvat niin kovasti joihinkin tapahtumiin, aikoihin, ihmisiin.
En halua edes ajatella mikä kuuluu mihinkin.. Phuu.